Viime kesänä sain mielenkiintoisen mahdollisuuden testata yöpymistä auton katolle pystytettävässä Thule Kukenam 3 -teltassa. Oma kattoteltta on ollut toisinaan harkinnassa, mutta arvokkaan hankintahinnan vuoksi en ollut tohtinut siihen vielä ryhtyä. Sovin kollegani kanssa, joka teltan omistaa, että voisin kokeilla sitä viikonloppuna ennen oman kattoteltan hankkimista. Oli myös tärkeää päästä testaamaan telttaa puolisoni kanssa, sillä hän oli meistä kahdesta ehdottomasti se epäileväisempi osapuoli retkeilyä ja kaikenlaista eräelämää kohtaan.
Auton, kattotelineiden ja kattoteltan yhteensopivuus
Autona meillä oli käytössä Mitsubishi Outlander PHEV vuosimallia 2014, joka oli jo vähän nähnyt maailmaa. Se oli tähän tarkoitukseen oikein passeli auto, ja sopi muutenkin erähenkeen hienosti. Kattotelineet valittiin ”hinta edellä” -periaatteella, eli halvimmat mahdolliset. Telinemalliksi valikoitui hyvin yksinkertainen Thule Squarebar, joka ei ulkoasultaan ole mitenkään erityisen tyylikäs, mutta ajaa asiansa oikein mainiosti.
Teltan asennus katolle oli helppoa, mutta vaati kuitenkin toisen henkilön avustamaan sen nostossa katolle. Kattoteltta painaa noin 60 kiloa ja on kooltaan varsin iso, joten sen saaminen telineisiin vaatii hiukan suunnitelmallisuutta.
Ennen teltan hankintaa kannattaa ehdottomasti tutustua Thulen kotisivujen Ostajan opas -työkaluun. Syöttämällä sinne autosi tiedot saat listauksen kyseiseen automalliin sopivista Thule-kattotelineistä ja -teltoista. Kaikkiin autoihin ei ole mahdollista asentaa kattotelttaa ollenkaan.
Mitä kattotelttailija tarvitsee? Ensikertalaisen hankinnat ja lainaan saadut tarvikkeet
Koska en ole erityisen kokenut eräilijä – telttailussa tai campingissä ylipäätään, piti alussa tehdä muutama hankinta. Hankin muun muassa maastoon soveltuvat kahvinkeittovälineet, uudet retkimukit ja viiden litran vesikanisterin. Näiden lisäksi sain lainaan kaasukäyttöisen keittotason vanhemmiltani ja mukaan tarttui myös pari isompaa akkukäyttöistä valonheitintä sekä taskulamppuja. Tuo vesikanisteri on sinänsä hyvä hankinta muutenkin, sillä siinä voi säilyttää vettä myös kotioloissa, jos esimerkiksi sattuisi tulemaan katkos vedenjakeluun.
Ennen telttaretkeä pakkaamiseen kannattaa ehdottomasti panostaa, sillä pimeässä tavaroiden etsiminen ei ole erityisen hauskaa. Minulta sattui löytymään ylimääräisiä läpinäkyviä Orthex SmartStore -säilytyslaatikoita, joihin oli helppo pakata kaikki tarpeellinen. Läpinäkyvän laatikon sisällön pystyi tarkistamaan helposti nopealla vilkaisulla ja esimerkiksi aamupalatarpeet sai kannettua kätevästi laatikossa nuotiopaikalle.
Mitä sitten söimme? Mukaan tuli tällä kertaa otettua hyvin helppoa ja kevyttä syötävää: pientä naposteltavaa iltapalaksi ja aamupalaksi voisarvia, granolaa ja yksittäin pakattua jogurttia, jonka ajattelin säilyvän yhden yön ilman jääkaappia. Kahvipurut annostelin valmiiksi minigrip-pussiin, jotta mukaan ei tarvinnut ottaa mitään ylimääräistä. Olisi ehkä kannattanut hankkia myös kylmälaukku, niin maitotuotteiden säilyvyydestä ei olisi tarvinnut huolehtia. Jos reissu kestäisi useampia päiviä, olisi akkukäyttöinen kylmälaukku varmasti järkevä vaihtoehto.
Ensimmäinen kattoteltan pystytys
Meidän ensimmäiseksi kattotelttailukohteeksemme valikoitui Porkkalanniemen virkistysalue, noin 45 minuutin ajomatkan päässä kotoa. Ajatuksena oli, että täältä olisi päässyt nopeasti takaisin kotiin, jos telttareissun aikana olisi ilmennyt jokin ylitsepääsemätön ongelma tai hätä. Porkkalanniemessä olisi ollut paljon nähtävää myös patikoimalla, mutta tällä kertaa meidän retkeilymme jäi lyhyeksi ja keskittyi lähinnä kattoteltan kokeiluun.
Thule-kattoteltan pystytys auton katolle oli nopea toimenpide, mutta se olisi kannattanut aloittaa ennen hämärän tuloa. Nyt jouduimme hiukan kikkailemaan valaistuksen kanssa, jotta näimme, mitä olimme tekemässä. Auto kannattaa ajaa kohtuullisen suoralle pinnalle tai vaihtoehtoisesti käyttää renkaiden alle suunniteltuja rengaskiiloja, joilla epätasaisuutta voi helposti korjata. Näitä rengaskiiloja saa hankittua caravan- ja autotarvikeliikkeistä. Meillä oli Thule Levelers –malliset rengaskiilat, jotka saimme lainaksi teltan mukana, mutta tällä kertaa niitä ei tarvittu. Latasin kännykkään myös ilmaisen vesivaakasovelluksen, jolla pystyi toteamaan, että auto oli kutakuinkin vaaterissa. Koimme, että pieni matkajakkara/-askelma on myös ehdoton varuste, jos auto on yhtään korkeampi. Muuten sadesuojan keppien kiinnitys telttaan on erittäin vaativa toimenpide.
Teltan pystytys kannattaa harjoitella hyvin ennen tositoimia, ja mieluiten mahdollisen matkakumppanin kanssa, jotta molemmat tietävät, miten homma toimii. Itse olin kokeillut teltan avaamista pari kertaa, mutta puoliso oli mukana tässä spektaakkelissa vasta ensimmäistä kertaa. Näin ollen hänen tehtäväkseen jäi lähinnä sadesuojan pingotuskeppien ojentelu.
Miten ensimmäinen yö meni?
Nukkuminen teltassa oli tosi jännittävää, mutta rehellisesti sanottuna minulla oli hieman vaikeuksia löytää hyvää asentoa, sillä olen tottunut tosi pehmeään patjaan. Parkkipaikalla oli jonkin verran ääniä ja niihin heräsi helposti. Tämä onkin ehkä kattotelttailun heikoin lenkki. Autolle kannattaa ehdottomasti etsiä paikka, jossa olisi mahdollisimman vähän liikennettä öisin. Ohi ajavat autot eivät ehkä niinkään haittaa, mutta samalle parkkipaikalle pysäköivät autot ja parkkipaikalla liikkuvat ihmiset häiritsevät keskellä yötä. Tämä tosin oli ihan oma vika, olisi pitänyt valita syrjäisempi paikka yöpymiselle.
Heti aamupalan jälkeen alkoikin ripsiä vettä, joten teltan kasaamiseen tuli luonnostaan ripeyttä ja olimmekin nopeasti jo matkalla kotiin. Kattoteltta vietti tämän jälkeen vielä yhden yön pakattuna auton katolla, sillä sain sen avattua kunnolla kuivumaan vasta maanantaina. Thule Kukenam 3 -kattoteltan ei pitäisi homehtua, mutta suljetussa kuljetuspussissa oleminen ei varmasti tee hyvää teltalle pitkässä juoksussa. Itse siis pitäisin huolta, että kastunut teltta pääsee kuivumaan myös reissujen välillä.
Vinkkejä kattotelttailuun
Liityin suunnitteluvaiheessa Facebookin kattotelttailuryhmään, josta ajattelin löytäväni vinkkejä hyvistä telttailupaikoista, mutta mikään näistä ei oikein sopinut tällä kertaa omiin tarkoituksiini. Google Mapsin Puskaparkit-kartasto kannattaa myös tarkastaa, sillä siellä on oikein sopivia vinkkejä tähän harrastukseen. Joskus myös onni voi lykästää ja matkan varrelta bongaa sopivan paikan yöpymiseen sen enempää suunnittelematta – tässä varmasti kokemus ja seikkailumieli parantavat onnistumisprosenttia.
Neuvoisin ehdottomasti ottamaan mukaan omat peitot, tyynyt ja lisäpatjat, jos pitää pehmeämmästä alustasta. Toki kokeneempi retkeilijä pärjää myös pelkällä makuupussilla. Auton kattoteltta mahdollistaa toki vähän enemmän luksusta verrattuna tavalliseen telttailuun, sillä tarvikkeita voi pakata huoletta enemmänkin, kun niitä ei tarvitse kantaa mukana rinkassa. Myös teltan sijainti auton katolla voi tuntua ylelliseltä, sillä se auttaa pitämään hyönteiset loitolla ja tuntuu lämpimämmältä.
Kattotelttailu voi varmasti tuoda monelle mukavaa vaihtelua normaaliin reissaamiseen. Alkuinvestointien jälkeen yöpyminen on myös varsin kustannustehokasta. Voisin kuvitella, että parhaan ilon auton kattoteltasta saisivat marjastajat, kalastajat, retkeilijät ja miksei vaikka hevos- tai motocrossharrastajat. Totiselle eräretkeilijälle tämä tuskin sopii kovin hyvin, sillä majapaikka on sidottuna ajoneuvon sijaintiin. Patikoinnin päätteeksi joutuu siis aina palaamaan autolle. Eikä autoa saa ajettua ihan keskelle metsää.
Pienellä harjoittelulla ja suunnitelmallisuudella kattotelttailu on mielestäni oikein toimiva konsepti!